sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Ihana sunnuntai ja näyttelyviikonloppu

Viime viikon sunnuntaina koitti Rambon onnenpäivä, sillä hyvin pitkästä aikaa (öö.. joku kolme vuotta?) nähtiin Rambon bestis Pedro <3 Rambo ja Pedro on jo pennusta asti (kaksi viikkoa ikäeroa) tunteneet ja aikanaan käytiin paljonkin lenkeillä ja treeneissä yhdessä. Vaikka Pedrokin on leikkaamaton, niin koskaan ei pojille tullut mitään kärhämää, vaikka leikitkin olivat lähinnä yhdessä örisemistä ja riehumista. Rambo on aina tiennyt Pedron nimen ja kun pitkästä aikaa kysyin haluaisiko Rambo lähteä Pedron kanssa lenkille, niin voi sitä onnenölinää ja heilumista mikä isosta miehestä lähti :D Rambo oli niin liikkis, kun oli onnellinen nähdessään Pedron <3 Mietin aluksi, että muistaako kunnolla vai tuleeko jotain sanomista, mutta Rambo ei kertaakaan edes yrittänyt ärähtää kaverille. Ei, vaikka Pedro tuttuun tapaan ärisi keppiensä kanssa ja jos olisi ollut kuka tahansa muu uros niin Rambo olisi suuttunut kunnolla, mutta Pedroa se katsoi lähinnä vaaleansinisten bro-lasien läpi :D Rambo tuntui taantuneen muutaman vuoden taakse, se selvästi muisti myös Iitan ja oli ihan hassu, kuin nuori poika. Käytiin vain lyhyellä lenkillä, kun Röllikin oli mukana ja Pedro on yhtä vammainen kuin se, mutta hauskaa silti oli. Ei kaveruksilla mitään sen kummempia leikkejä ollut, mutta silti oli tosi kivaa nähdä :) Rölliä nyt ei Pelle kiinnostanut yhtään, mutta jos se tuli liian lähelle kivenpyörittäjän aarteita niin sai kyllä kuulla kunniansa :D 



Käytiin taas verijäljellä. Jälki oli kolme tuntia vanha ja sisälsi kaksi kulmaa=makausta, molemmat oikealle. Ramboa ei alkumakaus olisi taas kiinnostanut kauheasti, mutta hetki sitä haisteltiin ja sitten liikkeelle. Ensimmäinen osuus lähti hieman ylöspäin, jonka jälkeen heti alaspäin ja lyhyen risukon yli kulmalle. Rambo meni aika hyvin, siksakkia jäljen päällä. Kulmaa Rambo ei ensin huomioinut vaan oli jo jatkamassa uudelle osuudelle, ei mennyt edes jälkeä pitkin siinä kohtaa. Treenin vuoksi kuitenkin taas otin Rambon takaisin ekan osuuden loppuun ja kokeiltiin kulmalle menoa uudestaan. Jotenkin Rambo siihen osui ja heti kehuin ja palkkasin makaukselle. Otettiin vielä toisen kerran sama. Rambo sai jatkaa jäljestystä ja tiesi siis mihin suuntaan lähteä. Tokan osuuden alussa oli vähän risukkoa, sen jälkeen nousua ja pieni ahdas kohta, jossa piti puikkelehtia puiden välistä. Rambo meni tokan osuuden muuten hyvin, mutta 10-20 metriä ennen kulmaa alkoi kovasti suunnata jo uuden osuuden suuntaan, mutta sillä selvästi oli joku muu haju (ehkä jotain jälkiä?). Jouduin ohjaamaan, että sain Rambon lähestymään kulmaa. Ja sama juttu, ei kiinnostanut makaus vaan meni sivusta ohi. Jälleen harjoiteltiin ja lähestyttiin uudestaan ja heti osumisesta palkka. Vikalle osuudelle lähdettiin taas varmasti oikeaan suuntaan. Siinä oli myös nousua ja laskua ja vähän matalaa ryteikköä. Jonkn verran ennen maalia Ramboa taas kiinnosti mennä pidemmälle sivulle, ehkä siinä oli joku vanha polku tms. Kaadolle Rambo ei mennyt ihan jälkeä pitkin, mutta hienosti kuitenkin löysi sen ja nuolaisi. Hengähti hetken ja otti suuhun ja kantoi autolle. Kehuin maasta taivaisiin ja ihasteltiin sorkkaa yhdessä, taisin palkata vielä makaukselle. Rambo oli taas aika väsynyt uurastuksestaan, mutta hyvin tyytyväinen :) 

Homma sujui ihan mukavasti. Vähän jännitin miten menee nyt kun jälki oli jo vähän vanhempi. Viimeksi nimittäin kun tehtiin jokusen tunnin vanhentuneella jäljellä niin meni paljon huonommin. Makaukset ei Rambo edelleenkään juuri kiinnosta. Täytyy ensi kerralla tehdä niistä jättisuuret. Yritin vähän jarrutella Rambon menoa ja se onnistui jotenkin. Selvästi huomasi, että kun otti vähän vauhtia pois niin nenäkin toimi tarkemmin. Se on hauska nähdä miten koira saa hajun ja lähtee etenemään sitä pitkin/kohti. Pari kertaa tosiaan jouduin taas estämään Rambon halun edetä väärään suuntaan. Sillä kuitenkin selvästi oli joku muu haju nokassa siinä vaiheessa, mutta jos oltaisiin menty sitä pitkin niin olisi päädytty ties mihin. Nämä tilanteet varmaan olisi kokeessa niitä hukkia. Muuten kyllä meni kivasti ja oli niin hauskaa taas :) 

"Tämmönen löyty tällä kertaa."

Rambon aherruksen jälkeen Rölli pääsi hommiin. En laittanut sille mitään välineitä vaan Jellu sai vapaana jäljestää taipparityyliin. Näytin vain jäljen alun ja sitten Rölli sai mennä itsekseen ja mä samalla purin merkit. Jälki oli Röllille tosi pitkä, varsinkin kun se oli ihan innoissaan ja kovasti teki töitä, mutta pikkumies jaksoi hienosti. Mun pieni työmyyrä <3 Sorkkaa se ei oikein meinannut löytää, vaan meni siitä vähän kauempaa ohi ja sitten pyöri sen takana kauan, vaikka yritin sitä kutsua lähemmäs. Jossain vaiheessa kuitenkin tuli lähemmäs ja ihan itse löysi sorkan ja oli kovin tyytyväinen löydökseensä :) Viimeisellä osuudella ollessamme jonkun matkan päästä lähti iso peura liikkeelle, mistä sen tietää vaikka olisi Rambonkin vuorolla ollut jossain tai liikkunut jäljen yli. Rölli ei edes huomannut ja vaikka olisi huomannutkin niin ei olisi välittänyt. Toisin kuin suuri metsästäjämies Rambo, joka saa hepulin pelkästä oravasta..


Lopuksi käytiin vielä jäähallilla katsomassa löytyisikö lunta ja löytyihän sitä! 
Pojat olivat onnessaan <3 

Tämä viikko on otettu rauhassa, viikonloppua ei niinkään :D Perjantaina lähdettiin Rambon ja Pirkon tyttöjen Ronjan ja Nöten kanssa kohti Pohjanmaata. Päästiin matkaamaan valoisan aikaan ja pari kertaa pysähdyttiin metsään juoksemaan. Rambo oli pikkuisen ihastunut Nötteen, Ronja ei taaskaan kiinnostanut. Oltiin Ilmajoella hotellissa. Ei tehty illalla kuin pissatukset, aika kului mummoa katsomassa ja väsytti aika paljon. 


Aamulla oli vähän luntakin maassa, hassua. Kylmäkin oli, talvi se sieltä tulee. Seinäjoella oli inttinäyttely, joten sinnepä tietysti suunta. Sain juuri sopivasti häkit kehän laidalle, aika ahdasta oli myöhemmin. Tuomarina oli Ruotsista tuttu Maritha Östlund-Holmsten, jonka takia tuonne asti lähdettiinkin. Uroksia oli ilmottu 28 ja vetskuissa oli toinenkin ilmottu, mutta se oli poissa. Rambo oli liikkunut vähän epäpuhtaasti välillä, valeantura taas kiukutteli. En edes tiennyt pääseekö se kehään. Kävin sitä liikuttamassa pariin otteeseen ennen omaa vuoroa ja kyllä se verryttyään vaikutti ihan normaalilta. Huomasi muuten, että ensimmäinen sisänäyttely aikoihin, kun Rambon mielestä kaikki oli liian lähellä ja piti yrittää äristä joka suuntaan, hölmö. No, enpä mä kyllä itsekään nauti tungoksesta. 

Vein kuitenkin Rambon kehään. Heti ensin juostiin ympäri, jossa huomasin Rapen olevan pikkiriikkisen epäpuhdas. Seuraavaksi mentiin edestakaisin ja siinä se jo ontui selvästi. Tuomari kysyi huomasinko ontumisen ja epäili Rambon astuneen huonosti. Mentiin kierros vielä niin, että mä kävelin ja Rambo ravasi hitaasti, siinä oli melkein normaali. Mua harmitti kovasti ja jotenkin nolottikin olla ontuvan koiran kanssa kehässä. Esiintyminenkin oli Rambolta vähän vaisu, ei meinannut hyvää asentoa löytyä tassuille ja varmasti se mun mielialan aisti. Tuomari kuitenkin antoi ERIn ja SAn ja sanoi nähneensä Rambon liikkuneen puhtaasti aluksi ja oli tosiaan sitä mieltä, että Rambo oli hieman liukastunut tjtn. Kehä oli kokonaan matoitettu, mutta vähän erilaisella matolla, joka hieman liikkui joissain kohdissa ja oli kaarteissa liukas, joten onhan se mahdollista, että joku väärä askel tuli otettua. PU-kehässä oli seitsemän koiraa. Siellä juostessa Rambo oli jo täysin normaali ja paineli vauhdilla ja puhtaasti. Päästiin jatkoon ja lopulta sijoituttiin hienosti toiseksi :) 

Tyttöjen kanssa meni hienosti myös, Nötte sai sertin ja Ronja cacibin ROPin kera. Rambo kävi vielä ROP-vetskukehässä ja oli VSP-vetsku. Kello oli jo sen verran, ettei kauaa tarvinnut odotella ryhmiä, joten käytiin siellä Ronjan kanssa pyörähtämässä. Sen jälkeen lähdettiinkin kotimatkalle ja tällä kertaa ajeltiin lähes koko matka pimeällä. Kymmenen maissa oltiin kotona, onneksi sai nukkua tunnin enemmän kun siirryttiin talviaikaan. 

Tänään taas aikaisin hereille ja Lohjalle Puppy&Veteran Show'hun. Rambolla oli pitkä päivä odotella häkissä. Käytin sitä jaloittelemassa muutaman kerran ja onneksi se liikkui ihan puhtaasti. Viime vuonnahan Rambo olisi päässyt jo ekaa kertaa tähän näyttelyyn, mutta kehä jäi välistä kun ontui silloinkin typerää tassua. Tuomarina uroksilla oli Jarkko Jaksola ja Rambon luokassa (7-10v papat) oli kuusi koiraa. 

Rambo esiintyi normaalisti, seisomiset ihan hyvin ja liikkeet vauhdikkaasti :D Täytyy tästä lähin ottaa kääntymiset ja hidastukset varovasti, ettei tulisi harha-askeleita, varsinkin kun on sisäjalassa se valeantura. En ole tähän kiinnittänyt huomiota aiemmin, mutta eilisen jälkeen kyllä. Niin, P&V Show on Club Show'n tapaan epävirallinen näyttely ilman laatuarvostelua. Kaikkien luokan koirien yksilöarvostelun jälkeen oli kilpailuluokka, siinä vielä juostiin ja sitten tuomari alkoi sijoittaa koiria viidennestä lähtien. Olin arvioinut, että Rambolle olisi realistista sijoittua kolmen parhaan joukkoon. Yllätys oli kyllä aikamoinen, kun Rambo voitti! :) 

Hetken päästä oli loppukehät ja Rambo kävi ensin kilpailemassa vanhempien vetskujen voittajan kanssa parhaan urosveteraanin voitosta. Kierros ympäri ja seisotusta ja Rambo voitti senkin :) Lopuksi vielä BIS-vetskukehään hienon nartun kanssa ja Rambo sijoittui toiseksi eli upeasti oli BIS2-veteraani! :) <3 Ihan huikeaa, en osannut edes haaveilla moisesta :) Hauska päivä (ja viikonloppu) oli ja tämä kyllä kruunasi sen upeasti! Rambolla oli myös hauskaa, se oikein komensi mua välillä haukkumalla kun odotettiin jotain kehää, kun piti saada toimintaa :D Sitä se tekee nykyään aika usein näyttelyissä ja vaikka käskenkin lopettamaan, niin silti se on mun mielestä ihanaa, kun toinen on niin innoissaan :) Ja kaikista ihaninta oli olla Rambon kanssa kehässä, kun se oli eilisen jälkeen ihan normaali ja oma vauhdikas itsensä <3


Pappa palkintoineen :)

Onhan se nyt ihan järkyttävän hieno! <3 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti